lauantai 5. lokakuuta 2013

Syksyn kakku



Ideoita luonnosta

 

Inspiraatio syksyn kakkuun tuli syksyisestä luonnosta. Halusin poimia syksyn värejä ja makuja tähän kakkuun. Yksi varma syksyn merkki on suloinen punaposki, puolukka. Tänä vuonna en ole vielä kunnon puolukkametsään ehtinyt, eikä niitä tuntunut löytyvän lähimetsästä. Onneksi iskällä oli intoa kerätä muutama puolukka meidänkin pakkaseen. Niistä puolukoista olikin sitten kiva leipoa yllätys iskälle ja muille herkkusuille.





Täytteen suunnittelua

 

Ajattelin ensin käyttää täytteessä kokonaisia puolukoita, mutta omat pakastepuolukat olikin jo valmiiksi vähän soseutettuja, joten päätin tehdä täyteestä hieman erilaisen, joka ei muuten ollut hullumpi idea. Mielestäni vanilja sopii ihanasti puolukan seuraksi, joten kerman sijasta täytteeseen tuli vaahtoutuvaa vaniljakastiketta ja tietysti vaniljarahkaa. Puolukat soseutin sauvasekottimella ihan hienoksi soseeksi ja sen vedin vielä siivilän läpi, jottei puolukat kuoria tule mukaan. Puolukkasose oli sokeroimatonta, joten lisäsin siihen tomusokeria. Muuta sokeria ei sitten tarvittukaan, kun vaniljavaahto ja omatekoinen omenahillo antoi kivaa makeutta täyteeseen. Vaniljakreemijauheesta huolimatta, täyte näytti aika löysälle, joten päätin lisätä siihen vielä muutaman liivatelehden mm. turhien yllätysten välttämiseksi. Lopullinen koostumus oli aika samettinen ja söpön pinkki, nams!








Vaahteranlehdet,

 sokerimassaa + elintarvikeväriä 


Vaahteranlehdet on usein näyttävän näköisiä ja mietin pitkään, miten saisin niitä kakkuun mukaan. Lopulta keksin laittaa leivinpaperia oikeiden vaahteranlehtien päälle ja piirsin ne läpi. Leivinpaperipiirroksen laitoin valkoisen, ohueksin kaulitun, sokerimassalevyn päälle ja "piirsin" kevysti uudelleen, jolloin kuva näkyi sokerimassassa. Sen jälkeen lehdet oli helppo leikata irti veitsellä/leikkauspyörällä. Lehdet maalasin pensselillä punaisella ja keltaisella elintarvikevärillä ja laitoin lehdet epätasaiselle foliolle kuivumaan, jotta ne saisivat vähän muotoa. Suunnittelin myös tekeväni lehtiin pienet varret, kuten oikeissa lehdissä, mutta lopulta ne unohtuivat. Positiivinen yllätys oli, että kaikki tunnistivat lehdet vaahteranlehdiksi. Maalaustekniikkaa olisi ehkä voinut kuitenkin vielä harjoitella. Ja pienempiä lehtiä käyttämällä kakun päälle olisi saanut kivan lehtikasan...





Ainekset:

Pohja:

5 munaa
1,75dl fariinisokeria
2dl vehnäjauhoja
1/2dl perunajauhoja
2tl leivinjauhetta

Täyte:

3dl omenahilloa
3,5dl (paseerattua) puolukkasosetta
1,5dl tomusokeria
3,5dl Flora Vanillaa (tai muuta vaahtoutuvaa vaniljakastiketta)
1prk (200g) Valion vaniljarahkaa
2rkl vaniljakreenijauhetta
4 liivatelehteä
1/2dl puolukkamehua

Kostutukseen:

 n. 2,5dl puolukkamehua (myös omenamehu käy)

Koristeluun: 

1,5dl Flora Vanillaa
n. 300g valkoista sokerimassaa (esim. Dr. Oetker)
+
Sokeroituja puolukoita (kourallinen)
(puolukoiden kiinnitykseen vähän vesi-tomusokeriseosta)
+
 Vaahteranlehtiä


 Sokeroidut puolukat 

 

Tein aiemmin syksyllä sokeroituja mustikoita ja päätin, että samaa täytyy kokeilla myös puolukoilla. Olisin halunnut käyttää tuoreita puolukoita, mutta jostain syystä niitä en nyt tähän kakkuun saanut hankittua, joten jouduin käyttämään pakastettuja puolukoita. Pakastettujen puolukoiden (kuten muidenkin marjojen kanssa) vaarana oli vetistyminen ja värin valuminen ei-toivotusti. Pyörittelin hieman sulaneita puolukoita ensin kananmunan valkuaisessa ja sitten pyörittelin marjat sokerissa. Puolukat "kuivuivat" hetken ennen varsinaista koristelua. Ongelmaksi tuli kuitenkin, miten puolukat pysyvät sokerimassan päällä. Päätin käyttää perinteistä konstia ja laitoin tipan vesi-tomusokeriseosta "liimaksi" kunkin puolukan alle. En tiedä, auttoiko tomusokeriseos myös pitämään värit ja nesteet paikallaan, mutta puolukat pysyivät siististi kakun päällä, eikä inhottavia valumia tullut reunoille. Nämä sokeroidut marjat tuntuivat muuten olevan meidän 2-vuotiaan tytön suurinta herkkua ja melko nopeasti katosivat kakun reunoilta!

Puolukkametsästä muutaman vuoden takaa





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti